Kammiovuoren luontopolku Sysmässä

Päivämäärä: 20.7.2019
Luontopolkumiehen reittinumero: 73

Reitin pituus: 4,5 km (luontopolku sekä pistot Hiskiaan luolalle sekä laavulle)

Kohokohdat: Kammiovuoren näköalapaikka, siirtolohkare Linta

Opasteet ja kyltit: Huippukunnossa 

Parkkipaikka: Nutturintiellä, paikkoja noin kymmenelle autolle. Heinäkuisena lauantaina ei muita autoja.

Varusteet/jalkineet: Kuiva reitti, lenkkareilla pärjää. Hyväpohjaiset kengät plussaa.

Päijänteen viikonlopun toinen luontopolku. Kammiovuoresta olin kuullut kaverilta jo vuosia aiemmin ja se oli jäänyt mieleen. Ja kyllä sinne kannattikin nousta. Vaan aloitetaanpa alusta: ajelimme Sysmän pohjoispuolelle kohti Vintturin kylää, käännös Nutturintielle ja parkkipaikka löytyy noin kilometrin ajelun jälkeen. Ei muita autoja. Parkkipaikalla on hyvä opastaulu, jossa on tietoa Kammiovuoresta sekä erinomainen opaskartta välimatkoineen. Sysmän nettisivuilta saa vielä lisätietoa, kunnollista karttaa en tosin löytänyt.

Reitti alkaa komean portin alta. Matkaa näköalapaikalle on kyltin mukaan 1,9 km.

Reittimerkinnät ovat sini-valkoisia maalimerkkejä. Alkumatka on pelkkää nousua. Noin kilometrin matkalla noustaan melkeinpä sata metriä ylös päin. Nousu on kohtuullista - tosin ihan paikoitellen melko jyrkkääkin. 

Kilometrin kävelyn jälkeen saavutaan Hiskiaan luolalle - jossa siis kulkuri ja murhamies Hiskias on aikoinaan poliisia piileskellyt, ainakin tarinan mukaan. Luola on melko pieni kolo siirtolohkareen ja kallion välissä. Luontopolulla olevassa kyltissä lukee "Hiskiaan luola 0.1 km", mutta käytännössä luola on parinkymmenen metrin päässä polusta. 

Korkein kohta saavutetaan vähän Hiskiaan luolan jälkeen. Kammiovuoren korkein huippu nousee 221 metrin korkeuteen ja on Etelä-Suomen toiseksi korkein Tiirismaan jälkeen! Noin kilometri lisää kävelyä, nyt vaihtelevassa maastossa ja itse asiassa tässä välissä jopa laskeudutaan muutama kymmenen metriä alemmas. Lopulta metsän läpi alkaa siintää järvimaisema. Pysähdyimme retkiporukkamme kanssa evästauolle ja istuimme kivien päällä. Vähän kritisoimmekin penkkien ja pöydän puuttumista. 

Turhaan. Sata metriä myöhemmin saavuimme paikalle, jossa olikin kaikkein paras näköalapaikka ja pöydät ja penkit. Jostain oli paikalle saapunut myös ryhmä aikuisia ja lapsia (ihmettelimme sitä, ettei parkkipaikalla ollut autoja, mutta jostain tämä porukka oli kuitenkin näköalapaikalle tiensä löytänyt). Pääsisiköhän alla kulkevalta tieltä kätevästi tänne näköalapaikalle? Selvitän tämän vielä! Joka tapauksessa tässä oli kyllä todella upeat maisemat. Veikkasimme, että kauimmat mäet näkyvät varmasti useamman kymmenen kilometrin päässä.

Kun maisemia oli jonkin aikaa vielä ihailtu, lähdimme paluureitille. Polku käy alempana laaksossa (n. 170 metriä merenpinnan yläpuolella). Muutamissa paikoissa reitillä on myös portaita - nekin hyvässä kunnossa. Rakennettu nettisivujen mukaan kesällä 2017.


Pieni nousu ja saavutaan Sysmän Lintan luo. Sysmän Linta on seitsemän metriä korkea siirtolohkare, joka on jännittävän muotoinen - osa siitä on aikoinaan lohjennut pois jättäen siihen korkealla olevan lipan.


Kammiovuoren reitillä on paljon pahkoja. Lintan luona oli tämä yksilö.

Paluumatkalla poikkesimme polulta hieman sivussa olevalle laavulle. Kyltissä mainittiin matkaa laavulle olevan 0.2 km, mutta tässäkin matka oli todellisuudessa mielestäni alle sata metriä. Laavu on tehty sekin vuonna 2017 ja yhä priimakunnossa. Laavun läheisyydessä on myös puuvarasto ja vessa.

Lopuksi laskeutuminen hieman väsynein jaloin parkkipaikalle. Kävelyyn meni aikaa hieman yli kaksi tuntia. Emme tavanneet muita retkeilijöitä kävellessämme, ainoastaan näköalapaikalla istuskelleen porukan. Reitti ei ole aivan helppo, mutta maisemat palkitsevat vähän väsyneenkin retkeilijän. Suosittelen tutustumaan!

Loppukuvaksi valikoima hyviä ja melko uusia infotauluja.