Sommarön luontopolku Mustasaaressa

Päivämäärä: 12.5.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 554.
Reitin pituus: 3,2 km.
Kohokohdat: Linnakealueen historia, kivat taukopaikat, meren läheisyys, hiekkaranta.
Parkkipaikka: Sommarön vartiotuvan pysäköintipaikka, Sommaröntie. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Raippaluotoon pääsee Vaasasta julkisella liikenteellä. Lähin pysäkki Södra Vallgrund 3 km päässä.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Leveä ja kuiva reitti. Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Kaksi tulipaikkaa.

Vaasan tienoon retki alkoi olla lopullaan. Päätin vielä käväistä Raippaluodolla ja Sommarön luontopolulla, joka oli ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa. Raippaluotoon on aina hienoa ajella, silta on mielestäni Suomen hienoin. Sommarö on Raippaluodon etelärannalla, sillalta on matkaa noin viisitoista kilometriä.

Pysäköintipaikka Sommaröntiellä on tilava. Sen läheisyydestä löytyy opastaulu karttoineen. Historiaa kannattaa opiskella jo tässä opastaululla. Sommarön linnakealue on perustettu vuonna 1940 suojaamaan Vaasan sisääntuloväylää. Puolustusvoimat toimi täällä vuoteen 2000 saakka. Nykyisin aluetta hallinnoi Metsähallitus.

Reittikartasta voi tutkia käveltävää reittiä. Vihreällä merkityistä poluista voi helposti muodostaa ympyräreitin - paitsi että luoteeseen kulkee kolmen kilometrin janareitti, joka päättyy Sommarösundin uimarannalle. Päätin jättää sen väliin ja kiertää pisimmän mahdollisen ympyrän Ängesholmenin ja Hålörenin maisemissa.

Reitin alkumetreillä, vanhan vartiotuvan yhteydessä on loistava taukopaikka. Laavu, grillikatos, useampi piknikpöytä. Minä passailin vielä, ajattelin pitäväni kahvitauon meren äärellä.

Opasteet ohjaavat luontopolulle ja rannalle, mutta myös lähellä olevalle muistomerkille, joka jäi minun kierrokseni loppumetreille. Reittimerkinnät ovat oransseja vinoneliöitä - paitsi Sommarösundiin menevällä reitillä siniset.

Varsinaiselle ympyrälle starttailin seuraavalta mäeltä, alle sata metriä opasteilta. Päätin kiertää reitit myötäpäivään ja käännyin vasemmalle kohti rantaa.

Reitti ylittää pienen suon. Taulu kertoo siitä, miten tämä maisema on muuttunut maankohoamisen myötä avomerestä rämeeksi. Ensin merenlahti on kuroutunut merestä nk. fladaksi, joista on selkeä kynnys avomerelle. Pian maan nouseminen on muokannut sen kluuvijärveksi, kunnes matala järvi on kuroutunut lopulta umpeen ja muuttunut suoksi.

Ranta näkyvissä. Tunnelmaa kohotti meren näkeminen ja aurinkoinen sää, mutta myös aivan lähistöltä ilmaan noussut merikotka, joka lensi melkeinpä pääni yli vain viiden metrin päästä. Hieno näky.

Rannalla, kauniilla hiekkarannalla, on parikin piknikpöytää. Kartan perusteella tiesin, että kiertäisin lyhyen lenkin Hålörenin niemellä ja palaisin sitten tähän samaan paikkaan. Sitten olisi tauon paikka!

Reitti kulkee Hålörenin ympäri hiekkatietä pitkin. Oransseja vinoneliöitä ei ole, mutta niemen ympäri on helppo kävellä ilman sen kummempia opasteitakin. Reitin toinen tulipaikka on täällä melkein niemen kärjessä. Lähistöllä on myös jykevä laituri, joka sekin liittyy linnakealueen varustukseen.

Tämä katselulava ei todennäköisesti kuulu linnakkeen rakennelmiin. Lavalla on myös penkki, joten tämäkin on vallan erinomainen taukopaikka. Iltapäivän aurinko lämmitti mukavasti, vaikka merituuli oli toki viileä.

Opastaulu kertoo, että viimeisimmän jääkauden jälkeinen maankohoaminen on kaikkein parhaiten havaittavissa juuri täällä. Tästä syystä Merenkurkun saaristo kuuluu maailmanperintökohteisiin, joita halutaan säilyttää tuleville sukupolville.

Nyt oli tauon paikka. Kävelin takaisin hiekkarannalle ja istahdin pöydän ääreen. Kahvitauko aivan ihastuttavassa paikassa, jossa rantasipit pitivät konserttiaan ja koskelot uiskentelivat lahdella. Sininen oli päivän väri. Taivas ja meri olivat upean sinisiä - ja itsellänikin oli sopiva paita tähän maisemaan.

Reitti jatkuu rannan suuntaisesti, kunnes se kääntyy kohti pientä lampea, Ängesholmpottenia. Lammikko on ilmeisesti sammakoiden kutupaikka, joten täällä saattaisi kuulla melkoisen sammakoiden konsertin. Ei juuri tänään kuitenkaan.

Reitti kulkee Ängesholmin lammikon rantaa pitkin. Täällä on risteys, josta voisi tehdä piston Sommarösundiin. Minä jatkoin kohti vartiotupaa.

Järven kiertämisen jälkeen reitti nousee kallioille sen koillispuolella. Rannikkotykistön kunniaksi pystytetty muistomerkki lienee rakennettu entiselle tykin alustalle.

Muistomerkin jälkeen reitti kulkee vielä satakunta metriä kallioilla ja niiden välissä. Täällä ollaan reitin korkeimmalla kohdalla, sekin korkeintaan kymmenisen metriä merenpinnan yläpuolella.

Ympyräreitti päättyy, palailin pysäköintipaikalle. Reitin pituus oli hieman yli kolme kilometriä, aikaa käytin tunnin ja vartin. Tapasin reitillä kaksi muuta retkeilijää.

Reitti on oikeastaan helpohko. Suuri osa reitistä kävellään leveällä polulla (tai hiekkatiellä) ilman sen kummempia korkeuseroja. Nousut kallioille nostavat vaikeustason ehkä helposta keskivaativaan.

Sommarö oli kyllä erinomainen kohde aurinkoisen kevätpäivän kävelylle. Kesäkaudella pikku kävelylle voi ottaa vaikkapa piknikin mukaan - täällä kun on paljon mainioita taukopaikkoja.

Sijainti: N=7016589.135, E=213061.476 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.1637444, GEO:lon=21.2976461

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Bodvattnetin kierto
Kikanberget
Öjbergetin luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle