Waterloo-reitti Korsnäsissä
Päivämäärä: 12.5.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 553.
Reitin pituus: 7,4 km.
Kohokohdat: Lisasgrynnan-niemen maisemat.
Parkkipaikka: Waterloo-ulkoilualueen tilava pysäköintipaikka. Osoite Strandvägen 3681. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ab Strandlinjetrafiken Oy kulkee arkipäivisin Vaasan ja Korsnäsin välillä. Pysäkki 500 m päässä.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Reitti on suurimmaksi osaksi kuiva. Kesällä pärjää varmasti lenkkareillakin.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.
Joskus luontopolun nimi on sellainen, että siihen on ihan pakko tutustua. Vai mitä mieltä olet Waterloo-reitistä? Se kutkutti sen verran, että halusin kävellä sen, kun samalla seudulla kerran olin. Korsnäsissä sijaitseva Waterloo ei ole taistelutanner, mutta siellä on ainakin ampumarata, kuntorata ja frisbeegolf-rata. Ajelin paikalle toukokuisena arkiaamuna heti kahdeksan jälkeen. Rauhallista oli. Tutustuin isoon opastauluun pysäköintipaikan tuntumassa.

Kävelyreitistä löytyy kartta. Waterloo on reitin itäpäässä, taukopaikka Lisasgrynnan länsipäässä. Janareitin pituudeksi ilmoitetaan 3,6 km. Polulta on yhteys myös Kaivosreittiin ja Kaivospolkuun. Vanhan lyijykaivoksen ympärillä kiertävät polut jäivät seuraavaan käyntiin. Edit: Luin tekstiä julkaistessani Korsnäsin sivulta Kaivosreitistä seuraavaa: Tyvärr är Gruvleden avstängd tillsvidare p.g.a. hög blyhalt. - eli reitti on toistaiseksi suljettu lyijypitoisuuksien takia. Kaivospolku on avoinna.

Mistähän reitti mahtaisi alkaa? Siitä ei ole epäilystä. Iso kyltti tassumerkintöineen ja nuolineen on aivan opastaulun lähistöllä.

Reitti kulkee jonkin matkaa kuntorataa pitkin.

Seurasin tassumerkkejä ja kävelin kuntorataa. Oli aika viileä aamu ja jostain syystä kuntoradan varrella oli erikoisen kylmää. Mietin pitäisikö minun kääntyä takaisin hakemaan takkia, olin lähtenyt liikkeelle aika kevyellä varustuksella. Huomasin paluumatkalla, että tässä oli taas normaalia viileämpää. Ehkäpä jonkinlainen mikroilmasto.

Kun reitti kääntyy kuntoradalta kapeammalle polulle, välimatkakyltti kertoo metrit todella täsmällisesti. Janareitti on siis virallisen mittauksen mukaan 3666 metriä pitkä. Tätä merkintää arvostin kovasti! Samanlaisia välimatkaopasteita oli reitin varrella kymmenkunta.

Kapeamman polun varressa on taidetta, vähän niin kuin läheisellä Bergön luontopolullakin. Nämä puiset tyypit katselivat ohikulkijaa kiven päällä.

Ja olipa täällä taidetta maalattu myös kiviin.

Reitillä on myös lyhyitä pitkospuuosuuksia. Metsätyypit vaihtelevat korpikuusikoista kosteisiin lehtopainanteisiin. Äänimaailmassa paljon punarintoja, peippoja ja metsäkirvisiä.

Pieni avosuokin ylitetään noin kahden kilometrin kohdalla.

Avosuon jälkeen on reitin ensimmäinen istuskelupaikka, pöytä ja penkit. Kuvan oikeassa reunassa olevassa taulussa oli reittikartta sekä hieman haalistunut luettelo tyypillisistä suokasveista.

Kahden ja puolen kilometrin kohdalla saavutaan risteykseen. Waterloo-reitti jatkaa tästä kohti Lisasgrynnanin taukopaikkaa. Toinen suunta veisi vanhalle lyijykaivokselle ja sen ympäri kiertävälle polulle.

Waterloo-reitti ylittää mereen laskevan leveän ojan hieman vinoa siltaa pitkin. Kävelin varmuudeksi hieman varoen, mutta eipä silta toki keikahtanut kumoon - se oli hyvin tukevasti paikallaan. Reitti jatkuu tämän Äppelfjärdsdiket-nimisen ojan laitaa pitkin.

Hetken päästä alkaa reitin pisin pitkososuus, ehkä satakunta metriä. Se kulkee rantaruovikon keskellä. Pitkokset eivät olleet ihan huippukunnossa, tässä piti vähän tasapainotella. Pitkosten ulkopuolella ei ole paljoa vettä, mutta rantamutalikossa ei tee kuitenkaan mieli astella.

Seuraavaksi kuljetaan parisataa metriä rantametsässä, sitten reitti kääntyy hiekkatielle, joka vie Lisasgrynnanin taukopaikalle. Tervalepät reunustavat tätä kujaa.

Taukopaikka näkyvissä. Tänne voi tulla myös autolla, parkkipaikalla on tilaa ehkä kymmenelle autolle. Saatoin odottaa hieman enemmän "palveluita" - täällä oli vain yksi piknikpöytä. Olin kuitenkin aivan yksin paikalla ja istahdin evästauolle pöydän ääreen.

Rantamaisemaa voi ihailla niemen länsipuolella. Taustalla näkyy saaria: Långgrynnan, Mittigrynnan ja ehkä myös Lillgrynnan. Lähin niemi (kuvan vasemmassa laidassa) on nimeltään Pelegrynnan.
Lintujen ääniä riitti. Lokkeja, tiiroja, merihanhia. Hyvä paikka myös lintujen tarkkailuun, vaikka kuva ei sitä todistakaan.

Nautin täysin siemauksin kevätauringosta ja ihanasta luonnon rauhasta.

Oli aika lähteä palaamaan samaa reittiä takaisin. Kävely sujui mukavasti ja sääkin lämpeni koko ajan. Paluumatka sujui tietysti hieman nopeammin, kun valokuvaus jäi jo vähemmälle.
Virallinen mittaus kertoi siis matkan olevan 3,666 km suuntaansa. Minun mittaukseni oli hieman enemmän, sillä edestakaisen kävelyn mitaksi tuli 7,5 km. Ehkäpä otin jonkin verran ylimääräisiä askelia esimerkiksi taukopaikalla. Aikaa käytin kaksi tuntia ja vartin. En tavannut ainoatakaan ihmistä kävelyn aikana.
Reitti lienee keskivaativa. Korkeuseroja täällä ei ole - mittauslaitteeni mukaan korkein piste oli seitsemän metriä merenpinnan yläpuolella. Jonkin verran poluilla oli kiviä ja juuria, ja pari tuulenkaatoa, jotka piti ylittää.
Waterloo nähty ja koettu, ilman suurempia tappioita. Lisasgrynnan oli reitin ehdoton huippukohta, mutta muutenkin polkua oli mukava tallustella.
Sijainti: N=6979404.178, E=207904.822 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.8275461, GEO:lon=21.2616480
Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies
Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Risnäsin metsäjärven polku
Bergön luontopolku
Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle
Kommentit
Lähetä kommentti