Soltorpin luontopolku Vantaalla

Päivämäärä: 14.4.2020

Luontopolkumiehen reittinumero: 109
Reitin pituus: 750 m
Kohokohdat: Komea metsä ja hauskat luontopolkurastit
Parkkipaikka: Kesantotie. Tien päässä pieni parkkipaikka - ja tien laitaankin saa parkkeerata. Matkaa polun alkuun vain 50 metriä.
Opasteet ja kyltit: Hauskat ja hyvät
Varusteet/jalkineet: Hyvin helppokulkuinen, ei erikoisvaatimuksia.

Vantaan Hämeenkylästä löytyy hauska ja kompakti luontopolku. Soltorpin luonnonsuojelualueelle on tehty vajaan kilometrin mittainen polku, jonka varrella on peräti kymmenkunta rastia. Luontopolku on suunnattu 4-9 -vuotiaille, mutta uskokaa tai älkää - hieman vanhempikin setä viihtyi hyvin polulla.

Olin löytänyt luontopolun Vantaan nettisivuilta, sieltä voi halutessaan katsoa myös luontopolun karttaa tai lueskella 40-sivuista Löytöretki Metsään -kirjaa. Lähtöpaikaksi mainitaan siis Kesantotie, joka on lyhyt tienpätkä Hämeenkylässä. Tien laidasta pystyykin jo näkemään luontopolun portin.

Hiekkapolku erottuu selkeästi maastossa, eksymisen vaaraa ei ole. 

Olin paikalla huhtikuun puolivälissä, kevään ensimmäinen heleys oli juuri alkamassa ja tuomet availivat silmujaan jo vihreiksi lehdiksi.

Reitin varrella on paljon rasteja. Ne ovat mukavalla tavalla erilaisia, visuaalisestikin. Ensimmäisessä rastitaulussa kerrotaan vinkkejä matkan varrelle.

Tauluja on melkeinpä vieri vieressä. Metsätaidetta innostetaan tekemään heti muutaman metrin päässä.

Ja seuraavassa taulussa kerrotaan hyppyhäntäisen hurjasta hyppytaidosta.

Yksi suosikeistani oli tämä puulabyrintti. 

Johon eksyneenä otin perinteisen retkiselfien.

Reitin laidassa on paljon isoja kiviä, joiden päälle lasten on varmasti mukava kiivetä. Tämän suoran päässä näkyy myös jonkun kyhäämä maja, johon voi myös kurkata - tai vaikka piiloutua hetkeksi. 

Välillä tuli otettua kuvaa vähän toiseen vinkkeliin. Luonnonsuojelualueella on paljon lahopuuta, pökkelöitä ja kelopuuta.

Ja reitin loppupuolella on myös pieni katos eväspaikaksi!

Viimeinen rasti on postilaatikko, josta löytyy muovitaskussa oleva vihko. Kirjoitin nimeni, niinkuin muutkin lapset - ja aikuiset.

Taas yllätys: ei muita luontopolun kiertäjiä. Oli toki arkipäivä, mutta iltapäivällä kolmen maissa olisi voinut jo olettaa tapaavansa edes jonkun luonnossa liikkujan. Aikaa kävelyyni meni vain 20 minuuttia, en tosin pysähtynyt evästauolle tällä lyhyellä reitillä.

Hauska reitti ja suositeltavissa ennen kaikkea lapsille - ja meille lapsenmielisille aikuisille;-)