Bjursin luontopolku Inkoossa

huhtikuuta 04, 2020

Päivämäärä: 4.4.2020

Luontopolkumiehen reittinumero: 107
Reitin pituus: 5,8 km (luontopolku lisälenkkeineen)
Kohokohdat: Merenrantamaisemat, vaihteleva polku
Parkkipaikka: Bjursintie, Inkoo. Muutama paikka luontopolun alussa, muutama vaunu- ja telttailualueen luona.
Opasteet ja kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Polku on melko hyvässä kunnossa, mutta kosteitakin kohtia oli. Kallioilla oli jopa liukasta (pakkasyön jälkeen). Hyväpohjaiset ja vedenpitävät kengät plussaa.

Päätimme lähteä kolmen hengen retkiporukalla keväiselle luontoretkelle ja ehdotin kohteeksi Bjursin luontopolkua. Olin lukenut kohteesta Etelä-Suomen Retkeilyoppaasta (suosittelen tätä Raija Hentmanin kirjaa kaikille Etelä-Suomessa paljon retkeileville) ja se tuntui olevan monella tavoin kiinnostava. Raija Hentman kirjoittaa, että alueella on harvinaisen paljon vanhaa metsää ja että luontopolku on yksi Etelä-Suomen hienoimmista. Lisäksi reitillä pääsee meritunnelmaan, monellakin tavalla.

Ensimmäinen merikokemus on nimittäin Barösundin salmen ylitys lossilla. Lossi kulkee aikataulun mukaan, tosin kuitenkin 20 minuutin välein (ainakin päivällä), joten kovin pitkään odotusaikaan ei tarvitse varautua. Lossirannan lähistöllä on ainakin kaksi ravintolaakin, joten retkeilijälle täällä olisi tarjolla mukavia palveluita vaikkapa retken jälkeen. Tosin ei tänään, kiitos koronan.

Lossimatkan jälkeen ajetaan pari kilometriä Bjursintietä. Raija Hentmanin mukaan luontopolku alkaa noin 500 metriä Bjursin vaunuilijoiden vaunu- ja telttailualueen toimistorakennuksen jälkeen. Jätimme auton pienelle parkkipaikalle ja kävelimme hiekkatietä eteenpäin. Luontopolun kyltti tuli näkyviin pienen merenlahden jälkeen.

Luontopolku on merkitty keltaisella värillä. Pituutta on kyltin mukaisesti melko tarkkaan 5 kilometriä - tosin siihen saa halutessaan ympättyä vajaan kilometrin lisälenkin.

Tätä hiekkatietä parisataa metriä käveltyämme tulimme pienelle parkkipaikalle, jossa näin aamulla ei ollut yhtään autoa. Luontopolku tekee kierroksen, joka alkaa ja päättyy näillä tienoilla, joten seuraavalla kerralla ajaisin ehkä auton tähän.

Tästä luontopolku lähtee hiekkatietä pitkin kohti länttä. Keltaiset maalimerkit ovat selkeästi näkyvillä.

Heti parin sadan metrin kävelyn jälkeen saavutaan Bjursträsketin pienelle lammelle. Reitin varrella oli jokunen tällainen vihreä "infotaulu" - osa niistä oli hyvässä kunnossa.

Osa infotauluista oli vähän huonommassa kunnossa, kuten tämä alla oleva muurahaisista kertova kyltti, joka oli kellahtanut kumoon.

Lammen jälkeen pitää olla tarkkana. Polku kääntyy jyrkästi oikealle ja hetken päästä taas vasemmalle. Maalimerkit olivat selvästi näkyvissä. Polku kapenee ja saapuu mukavan näköiselle tervaleppien ja järviruo'on reunustamalle merenlahdelle. Paikka olisi varmasti kuukauden päästä todella kaunis ja vihreä.

Näillä kieppeillä oli infotaulu, jossa kerrottiin haavasta. Valitettavasti teksti oli lähes kokonaan kulunut näkymättömiin.

Saavutaan hyvin kauniiseen ja valoisaan vanhaan, lähinnä haapoja kasvavaan metsään. Sivusilmällä näin, kuinka 50 metrin päässä lehahti valtava (ainakin minun mielestäni) pöllö puusta lentoon.

Noin kaksi kilometriä kävelty. Reitti kohoaa kallioille ja lähestyy merenrantaa. Tämän kuvan jälkeen päästään sitten komealle näköalapaikalle (blogin aloituskuvassa). Istahdimme kahville ja nautimme komeasta merimaisemasta.

Reitti laskeutui näköalapaikalta meren rantaan ja lähti sitten nousemaan takaisin kalliolle. Raija Hentman kirjoittaa Etelä-Suomen Retkeilyoppaassa, että noin 800 metrin lisälenkille voi lähteä puolivälistä jyrkkää ja kivikkoista, mutta lyhyttä nousua. En varmasti olisi tätä kohtaa huomannut, jos kirja ei olisi ollut mukana ja luin sitä matkan varrella. Joka tapauksessa, tässä kohtaa voi sitten kurvata oikealle.

Lisälenkki on merkitty sinisellä värillä, mutta merkit eivät ole aivan tuoreita. Tässäkin merkin tuskin huomaa oikealla olevan männyn kuoressa. Lisälenkki laskeutui varsin upealle kalliorannalle (jossa kesällä voisi kuvitella vaikkapa pulahtavansa uimatauolle). Lisäys 2021: Siniset merkit tiedon mukaan päivitetty ja ne näkyvät nyt paremmin.

Rannassa käynnin jälkeen lisälenkki kiemurtelee Byxsäckudden-nimisellä niemellä avoimissa kallio- ja mäntymetsämaisemissa.

Vähän yli kolmen kilometrin kävelyn jälkeen palataan taas keltaisella merkitylle pääreitille. Pian polku yhdistyy hiekkatiehen, jota kävellään taas puolisen kilometriä.

Mutta tarkkana on oltava. Luontopolku kurvaa taas hiekkatieltä oikealle ja kulkee melko tiuhan kuusimetsän läpi. Hetken päästä saavutaan taas todella erikoiseen maisemaan, hyvin kivikkoiseen rinteeseen, jossa polku kulkee pitkän matkaa näiden sammaleisten kivien lomassa. Tarkkana saa olla - ja jalkoihinsa on katsottava!

Hetken päästä polku sukelsi metsästä taas hiekkatielle. Huomasimme tulleemme takaisin kohtaan, jossa oli pieni parkkipaikka. Lyhyt kävely autolle ja todella mukava kierros oli päättynyt.

Uskomatonta mutta totta: Olimme kaksi ja puoli tuntia luontoretkellä Uudellamaalla - ei ainuttakaan vastaantulijaa tai muuta retkeilijää! Parkkipaikalle oli tällä välin tullut yksi auto eli muitakin retkeilijöitä metsässä varmasti jo oli.

Bjursin luontopolku yllätti koko retkiporukkamme positiivisesti. Annoimme vähän kouluarvosanoja ja niiden keskiarvo oli varmaan ysin kieppeillä. Mitä puuttui: istuskelupaikka ja vähän paremmat kyltit risteyskohdissa. Muuten erityisen mukavat maisemat ja polku. Ja vielä loppuun yksi vinkki: pysähdyimme kotimatkalla vielä Fagervikissä pienelle kävelylle - sekin oli erinomainen retkikohde.