Paratiisinmäen puulajipolku Ruotsinkylässä, Tuusulassa

Päivämäärä: 23.9.2017
Luontopolkumiehen reittinumero: 12
Reitin pituus: 3 km
Kohokohdat: Upeat puut, muutenkin kaunis metsämaisema
Opasteet ja kyltit: Kohtalaiset
Parkkipaikka: Maisalantien laidassa, noin kahdeksalle autolle.
Varusteet/jalkineet: todella helppo ja ilmeisen kuiva reitti, jossa pärjää lenkkareillakin mainiosti


Kesällä kävin pyöräillen Ruotsinkylässä ja etsin tätä Paratiisinmäen puulajipolkua. Sen löytäminen osoittautui hankalaksi - johtuen nähtävästi siitä, että Ruotsinkylässä aiemmin sijainnut Metsäntutkimuslaitoksen kenttäasema on lopettanut toimintansa vuonna 2012 eikä polulle voi enää lähteä k.o. aseman pihalta. Pyöräillessä löysin lopulta Maisalantien varren parkkipaikan, josta kävelyllä voi lähteä. Kesällä aika loppui kesken, joten palasin nyt syyskuisena sunnuntaiaamuna autolla parkkipaikalle. Olin ensimmäisenä paikalla. Vasta autolle palatessani alkoi muitakin ulkoilijoita tulla paikalle. Sports Tracker tallensi kävelyreittini mainiosti ja kartasta näkee hyvin myös parkkipaikan sijainnin.


Parkkipaikalta lähtee leveähkö polku, jota on mukava kävellä. Matkaa itse puulajipuistoon lienee noin 500 metriä.


Puulajipolku on melko lailla P- tai B-kirjaimen muotoinen. Metsäntutkimuslaitoksen sivulta voi printata vaikkapa kartan mukaan (http://www.metla.fi/metsat/ruotsinkyla/metsapolku/index.htm). Reitillä on todella paljon havupuita: erilaisia kuusia, lehtikuusia, mäntyjä, pihtoja.

Pari istuskelupaikkaakin löytyi. Penkit ja nuotiopaikka eivät olleet kovinkaan kummoisessa kunnossa. Kahvi tuli taas kerran juotua parkkipaikalla autossa...


Kylttejä on melko paljon. Puulajeista saa jonkin verran tietoa - lähinnä siitä, missä niitä luontaisesti kasvaa ja miten ne Suomen oloissa selviävät.

Ja osa kylteistä oli valitettavasti lähes lukukelvottomia.

Oma suosikkipuuni taisi olla järeä sahalininpihta. Kaunein maisema puolestaan taisi olla serbiankuusten muodostama sammalpeitteinen satumetsä, jonka kuva on tämän blogin kansikuvana.


Kylttien ja opastuksen ränsistyminen tai puuttuminen tuntuu olevan Suomen luontopoluille  tyypillinen ongelma. Silti puulajipolku oli mukava ja opettavainenkin reitti, jonka tallustelemiseen minulla meni vajaa tunti. Sopiva reitti myös kaikkina vuodenaikoina, havupuita kun voi ihailla näin syksylläkin.

Luontopolkumiehen muita reittejä lähistöllä:
Raition reitti Tuusulassa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Storträskin reitti Sipoonkorven kansallispuistossa

Linlon saaren kierros Kirkkonummella

Laukkosken luontopolku Pornaisissa