Hanikan luontopolku Espoossa




Päivämäärä: 5.8.2017
Reitin pituus: 5,5 km
Kohokohdat: Merimaisemat, vaihteleva luonto, pitkospuut
Opasteet ja kyltit: Erinomaiset
Parkkipaikka: Ihan reitin vieressä ei ole virallista parkkipaikkaa. Nettisivulta löytyy muutama vaihtoehto, itse kävelin Suinonsalmesta noin 100 metriä polulle.
Varusteet/jalkineet: Lenkkareilla pärjää (tosin kalliot olivat sateen jäljiltä liukkaita)



Olin käynyt Hanikan luontopolulla kerran aiemmin, keväällä 2008. Olin sen jälkeen jo lukenut reitin uudistuksista, käsittääkseni reittiä oli pidennetty ja parannettu sekä kyltitys uusittu. Kiinnosti lähteä katsomaan, muistan pitäneeni Hanikan maisemista kovasti viime kerrallakin. Espoon nettisivulta löysin tarvittavat tiedot ja kartan, jonka nappasin mukaan (http://www.espoo.fi/luontopolut). Pysäköintipaikan löysin Suinonsalmen läheltä.

Minun kierrokseni alkuun osui siis merenrantamaisemat. Ensimmäinen kilometri oli lähinnä rantalehtoja ja valtavien kaislikoiden rantoja. Tervaleppien oksat kaartuivat kauniisti polun ylle. Ihailin myös kasvillisuutta, rantakukat ja ranta-alpit kukkivat monin paikoin. 


Käväisin kurkkaamassa Kaitalahden lintutornin. Elokuisena aamuna lintuja ei juurikaan näkynyt.


Lintutornin maisema oli lähinnä ruovikkoa. 

Alkumatkalla huomioni kiinnittyi myös huomattavan pitkään pitkospuiden määrään. Katsoin matkaa parin kilometrin rantakävelyn jälkeen ja mietin kävelleeni ainakin kilometrin pitkospuita. Ne olivat hyvässä kunnossa ja niitä oli miellyttävä kävellä.

Pitkospuureittienkin varrella kyltitys oli hyvä. Polku on merkitty keltaisilla pisteillä (joita on suurimmaksi osaksi maalattu puihin, joitakin kiviin tai kallioihin) sekä näillä luontopolku-tolpilla. Eksymisen vaaraa ei ole. Yhden tien ylityksen kohdalla taisin vähän aikaa ihmetellä seuraavaa keltaista merkkiä, mutta löysin sen muutamassa sekunnissa.



Rantaosuuden jälkeen siirrytään kallioille. Kalliot olivat hieman liukkaita sateen jäljiltä, muuten niitä oli mukava kävellä. Reitti on todella vaihteleva - kalliota, metsää, suon laitaa, pieni pätkä mennään kerrostalon takapihallakin. Samalla mietiskelin, miten leveitä valtateitä luontopolut täällä pääkaupunkiseudulla ovatkaan, lomalla olin kävellyt Itä-Suomessa paljon kapeampia polkuja. Aikaisena lauantaiaamunakin näin täällä muutaman lenkkeilijän ja muun luonnossa liikkujan.




Minun kierrokseni loppupuolella oli Hanikan siirtolohkare, jonka jääkausi siirsi tänne Viipurin lähistöltä noin 12000 vuotta sitten.


Reitin varrella ei tainnut olla yhtään istuskelupaikkaa. Onneksi reitin varrella on paljon kallioita ja niissä on hyvin käteviä "tuoleja". Aivan viime metreillä istahdin kalliolle juomaan termoskahvit, hyväntuulisena ja luonnosta voimaa saaneena. Hanikan luontopolku on varmasti yksi parhaista, joilla olen kävellyt. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piilolammin luontopolku Hyvinkäällä

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa

Luutaharjun Samo Lopella