Säynäjäsuon retkeilyreitti Suomussalmella

Päivämäärä: 28.5.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 566.
Reitin pituus: 10,5 km.
Kohokohdat: Avosuot, linnusto, Säynäjäjärven ja Syväjärven rantamaisemat.
Parkkipaikka: Aika tilava pysäköintipaikka osoitteessa Moisiovaarantie 79. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Erittäin hyvät.
Varusteet/jalkineet: Paljon pitkoksia ja harjumaisemaa, mutta myös muutama mutainen kohta. Vedenpitävistä jalkineista on hyötyä.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Kainuun retki eteni Suomussalmelle, jossa ihastuttavassa vuokramökissä nukutun yön jälkeen oli aika lähteä poluille. Olin valinnut kävelykohteeksi Säynäjäsuo-Matalasuon, jonne ajelimme retkikaverin kanssa aamuvarhain. Pysäköintialueella oli yksi matkailuauto, muuten oli rauhallista. Ensimmäiseksi tietysti opastaulun luokse. Siitä opimme esimerkiksi, että reitti olisi merkitty punaisella värillä ja että Syväjärvensärkkä olisi reitin hengästyttävin osuus, mutta sen voisi ohittaa käyttämällä oikopolkua. Luonnollisesti halusimme kiertää koko lenkin.

Tässä asia ja reitit vielä käytännössä. Pohjoisimmasta kohdasta lähdetään. Taisimme jo tässä vaiheessa tehdä päätöksen kiertosuunnasta - kiertäisimme vastapäivään, jotta pääsisimme noin neljän kilometrin kohdalla evästauolle.

Alkumatka on oikeastaan aika tasaista kangasmaaston ja avosuo-osuuksien vuorottelua. Parisataa metriä kumpaakin vuorotellen. Ensimmäinen suopätkä menossa. Pitkospuut olivat täällä hyvässä kunnossa. Metsähallituksen esitteessä luki, että ne kunnostetaan vuonna 2021. (Eli teksti oli hieman vanhentunutta, mutta pitkokset ilmeisesti neljän vuoden ikäiset)

Välillä käväistään siis kangasmaastossa. Punaiset maalimerkinnät näkyvät puissa hyvin. Palokoroja näki Kainuussa paljon - täälläkin niitä oli runsaasti reitin varrella.

Noin kilometrin kohdalla oli hieman pidempi avosuo-osuus (jossa myös blogin pääkuva on otettu). Täällä oli myös pari yksinkertaista penkkiä, jos olisi tauon tarve. Ihan vielä ei ollut.

Risteys. Tässä kurvasimme oikealle ja lähdimme kiertämään ympyräreittiä vastapäivään.

Metsäosuutta on noin kilometrin verran. Kahden ja puolen kilometrin kohdalla saavutaan yhteen suosikkipaikoistani reitin varrella eli Säynäjäjärven rannan tuntumaan. Tässä vaiheessa teki jo mieli istahtaa hetkeksi penkille. Teimme myös lintuhavaintoja: kapustarinnan ääni kuului lähistöllä, samoin pikkukuovi lauloi oikeastaan taukoamatta meidän taukomme ajan.

Tyhjä eväspussi päätti lähteä omille teilleen. Aamu oli tuulinen ja se lennähti hetkessä muutaman kymmenen metrin päähän, mutta onneksi takertui suon varpuihin. Saimme sen haettua pois, niin paljon suo ei sentään upota. Huomio! Opastaulu kehottaa välttämään kevätaikaan polulta poikkeamista, jotta linnut saisivat pesiä rauhassa. Uhmasimme hieman tätä kehotusta, koska muoviroskaa ei todellakaan jätetä mielellään luontoon.

Polku kulkee hetken aikaa järven rantaa pitkin. Reitti on tässä kaksikaistainen, sillä uudet ja vanhat pitkokset kulkevat rinnakkain.

Hyväkuntoiset pitkospuut kulkevat järven itärannan suuntaisesti jonkin matkaa.

Nyt käännyttiin metsään ja polku alkoi nousta Syvänjärvenkankaalle. Ja kylläpä tässä metsässä olikin lintujen ääniä. Järven lähellä kuultiin vihervarpusta, tiltalttia, kirjosieppoa, peippoa. Kun siirryttiin mäntykankaalle, oli metsäkirvisten ja harmaasieppojen vuoro.

Mäntykankaan korkein kohta on ehkä noin 15 metriä korkeammalla kuin Säynäjänjärven ranta, sen jälkeen polku laskeutuu Syväjärven rannan tuntumaan. Täällä on tämän reitin erinomainen taukopaikka. Rannasta katsoen lähimpänä on tämä grillikota - taaempana on todella tilava keittokatos.

Rannassa on vielä kolmas tulentekopaikka, nuotiokehä. Sen ääreen istahdimme hieman pidemmälle evästauolle. Ei muita retkeilijöitä.

Varmistimme vielä kerran sadetutkasta, että saisimme kävellä koko pidemmän reitin poutasään vallitessa (jos sade olisi ollut lähempänä, olisimme varmaan kääntyneet oikopolulle, joka erkani taukopaikan kohdalla). Hyvältä näytti, sadetta ennustettiin noin puolen päivän kieppeille. Nyt sinne hengästyttävälle osuudelle eli Syvänjärvensärkille. Nousua on noin 30 metriä. Ja sen saa nousta kahteen kertaan, sillä harju ei jatku yhtäjaksoisesti, se on keskeltä katki.

Melkein kuusi kilometriä takana. Harjun laella on risteys, jossa polku kääntyy takaisin kohti pohjoista. Samalla aletaan laskeutua harjulta alas.

Kohta ollaan Matalasuolla. Se ei ole avosuota (ainakaan sillä osin, jossa polku kulkee) vaan mäntyä kasvavaa rämettä.

Oikopolun risteyksen jälkeen palaillaankin jo Säynäjäsuolle. Taas vuorossa tasaisia avosuo- ja kangasosuuksia, muutama sata metriä molempia vuorotellen.

Viimeinen osuus ympyräreitillä kuljetaan vähän nuoremman oloisessa metsässä. Veikkailimme, että täällä on ehkä tehty talousmetsän toimenpiteitä (avohakkuu) muutama vuosikymmen sitten.

Ympyräkierros päättyi. Toiseksi viimeisellä avosuo-osuudella kohtasimme poroperheen. Esitteen mukaan porot palkivat mielellään suolla. Palkiminen on Suomen Paliskuntain yhdistyksen mukaan "porojen rauhatonta liikehdintää", jota nämä kolme poroa eivät kyllä harjoittaneet. Tässä yhteydessä on mainittava, että näimme korkeilla harjuilla myös toisen poroperheen, jossa poronvasa oli todennäköisesti korkeintaan päivän tai parin päivän ikäinen. Jos ei peräti ihan vastasyntynyt.

Oltiin loppumetreillä. Tihkusadettakin alkoi tulla taivaalta, mutta niinpä oli kellokin jo puolen päivän tietämissä. Selvisimme autolle jotakuinkin kuivina, pahin sadealue kaartoi eteläpuolelta ohi. Koko kävelyn pituudeksi mittasin 10,5 km ja siihen käytimme melkein neljä tuntia. Rauhallista menoa, paljon valokuvia. Loppumetreillä tapasimme yhden muun kävelijän.

Reitti on keskivaativa. Pitkokset ja polut ovat helpon puoleisia, mutta harjulle nousu oli jo melkoinen ponnistus. Myös juuria ja kiviä on jonkin verran.

Reitin parasta antia olivat ehdottomasti lintu- ja porohavainnot. Pidin kovasti myös Säynäjäjärven rannan maisemasta, samoin kuin Syväjärven taukopaikan rauhasta. Olisipa sää ollut vielä hieman tyynempi ja aurinkoisempi, mutta kyllä suomaisemasta näissäkin oloissa pystyi nauttimaan.

Sijainti: N=7188781.000, E=599503.000 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=64,8090319, GEO:lon=29,0956991

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Hepoköngäs
Kometon kierros
Värikallion kaarros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle