Pääjärven kierto Hämeenlinnassa, Lopella ja Tammelassa

Päivämäärä: 6.11.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 380
Reitin pituus: n. 8 km
Kohokohdat: Miellyttävä polku harjuineen, rantoineen ja kuusikoineen. Kynnysharju ja kapean salmen ylittävä silta.
Parkkipaikka: Tien 2831 (Härkätie) laidassa. Tilaa alle kymmenelle autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitti on hyvässä kunnossa, tosin pitkospuuosuudet olivat liukkaita kostean sään jäljiltä. Pitäväpohjaiset kengät plussaa.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Marraskuinen viikonloppu. Suunnittelimme Hämeenlinnassa asuvan kaverini kanssa kävelyretkeä jonnekin lähitienoille ja valitsimme lopulta kohteeksi Pääjärven virkistysalueen. Olen aiemmin kävellyt siellä Kynnysniemen lenkin, nyt päätimme lähteä kiertämään Pääjärveä. Reitin pituudeksi on ilmoitettu noin seitsemän ja puoli kilometriä, se tuntui sopivalta muutaman tunnin retkisuunnitelmalta.

Saavuimme paikalle noin kello 10 sunnuntaiaamuna. Pysäköintipaikalla oli yksi auto. Kuvasin pysäköintipaikan opasteet kolmen vuoden tauon jälkeen - ja tätä kirjoittaessani huomasin, että opasteet on uusittu. Uusi pääopaste kertoo mm. Hämeen virkistysalueyhdistyksestä, joka omistaa täältä noin 20 hehtaarin harjualueen.

Uudet kartat ovat todella selkeitä. Samanlainen selkeä uusi kartta oli myös Iso-Melkuttimen kierron lähtöpaikalla Lopella. Pääjärven kierto on merkitty karttaan oranssilla värillä ja sen voi kiertää molempiin suuntiin - kuten muutkin Pääjärven virkistysalueen reitit. Aiemmin kävelemäni Kynnysniemen lenkki on käytännössä punaisella ja sinisellä merkittyjen reittien yhdistelmä.

Erään suuresti mainostamani retkeilykirjan sivuilla kehotettiin kulkemaan Pääjärven kierto vastapäivään, jolloin kohokohdat osuisivat enemmän reitin loppupuolelle. Tämä suunnitelma siis käytäntöön. Lähdimme siis tästä oikealle, kohti Rietajärveä, joka olisi tästä kulkevan Hämeen Ilvesreitin lähin merkitty kohde.

Mittauslaitteet päälle ja matkaan. Oranssit vinoneliömerkinnät johdattavat sadan metrin kohdalla tielle 2831. Olin joskus kuvitellut, että Pääjärveä kiertäessä osa matkasta kulkisi asfalttitietä pitkin, näin ei kuitenkaan ole. Polku kulkee tien lähistöllä noin kilometrin matkan, mutta asfaltilla astellaan vain muutama askel, kun tie ylitetään kahdesti. Saniaisten ja männynrunkojen väri ihastutti näin marraskuussa - maisema oli monin paikoin melkeinpä kullan värinen.

Tien ylityksen jälkeen kävellään sen eteläpuolella vajaan kilometrin ajan. Ollaan hyvin lähellä Loppi-Riihimäki tietä (tie 54). Tässä risteyksessä Ilvesreitti jatkaa suoraan tien 54 yli, me kurvasimme vasemmalle ja ylitimme Härkätien vielä toistamiseen.

Reitti jatkuu tien pohjoispuolella. Nyt lähestyttiin hieman synkempää metsää ja sukellettiin sisään hämyisään kuusikkoon.

Kuusikosta löytyi puro tai oja. Niitä reitillä ylitettiinkin melkoisen monta. Kuivin jaloin toki - kuva on otettu ojaa ylittävältä sillalta. Veikkasimme, että täällä on aiemmin kulkenut luonnonmukainen puro ja sitä oli suoristettu jossain vaiheessa - huomasimme vanhan ja mutkikkaamman purouoman lähistöllä.

Noin kahden kilometrin kohdalla käveltiin harjumaisemissa. Polku alkaa nousta Isomäelle, joka taisi olla reitin korkein kohta.

Isomäellä alkaa noin puolen kilometrin tieosuus. Hiekkapintaista Riitakarintietä kävellään siis jonkin aikaa, mutta yhtään asumusta tai kesämökkiäkään ei tällä osuudella ole näkyvissä. Ei myöskään liikennettä tänään. Tien laidassa oli kyltti, jossa kiellettiin ajaminen "moottorikäyttöisillä vesiajoneuvoilla". Ihmettelimme sitä hetken. Ehkä kielto koskee Pääjärvelle menijöitä?

Nyt kurvataan taas komeisiin kuusimetsiin. Seuraavan kilometrin aikana polku mutkitteli kuusikoissa ja ylitti ainakin yhden ojan ja yhden tien. Muutama suppilovahverokin löytyi reitin varrelta. Maisema näytti juuri siltä, että täällä niitä saattaisi olla kymmenittäin - mutta ei tänä syksynä.

Noin neljän kilometrin kohdalla maisema näytti taas erilaiselta. Paikkaan voisi helposti kuvitella vanhan raunioituneen talon puutarhan tai pellonlaidan, mutta ehkä kyseessä oli vain aika kauniisti harvennettu sekametsä leppärykelmineen.

Taas tien ylitys ja sen jälkeen ojitettu suo, jossa vuorostaan ylitettiin taas muutama oja siltoja pitkin. Maastokarttaan alue oli merkitty sinisellä värillä suon merkiksi, mutta reitti ei ollut kovinkaan kostea.

Viisi kilometriä takana ja noustaan Kynnysharjulle. Harjun lakea kuljetaankin sitten melkein kilometri, kunnes Pääjärvi ympäröi Kynnysharjun molemmilta puolilta ja lopulta ohenee kapeaksi niemeksi.

Tässä on reitin hienoin paikka, Pääjärven kapean salmen ylittävä silta. Sama paikka kuvattu myös blogin pääkuvassa. Tässä silta on jo ylitetty ja ollaan sen eteläpuolella.

Maisema sillalta kohti järven länsipuolta. Pääjärven kierto on nimenä pieni huijaus - emmehän toki kiertäneet koko järveä vaan sen itäisen osan.

Ystäväni Janne Pyykkö oli pari viikkoa aiemmin melontaretkellä Pääjärvellä. Hänellä oli mukanaan drone, jolla hän ikuisti tämän kuvauksellisen paikan myös yläilmoista. Kuva alla - ja jos kiinnostut melonnasta Pääjärvellä, tässä linkki Jannen blogitekstiin.

Sillan jälkeen alkoi minulle tutut maisemat, olinhan käynyt täällä Kynnysniemellä jo syksyllä 2019. Virallisesti Pääjärven kierto näyttää kulkevan tässä hieman suorempaa reittiä sisämaassa, me valitsimme kuitenkin järven rantaa kulkevan reitin, joka mutkittelee hieman enemmän ja pidentää loppumatkaa ehkä parilla sadalla metrillä. Samalla vaihtuivat reittiopasteet sinisiin. Ja näkyypä tässä kulkevan myös Ilvesreitin osaksi mainittu Härkätien reitti. Siitä en kyllä tähän hätään löytänyt enempää tietoa.

Tämän osuuden rantamaisemista pidin kovasti jo kolme vuotta sitten, kun täällä viimeksi kävin. Silloin moitin hieman penkkien puutetta. Ainoa penkki on täällä rantametsikössä, sekin vanha ja kulunut. Pidimme lyhyen kahvitauon kaatuneella puunrungolla istuen. Tässä kohdassa on reitin pisin pitkospuuosuus, parisataa metriä. Pitkokset olivat melko liukkaat sateen jäljiltä.

Tätä männikköä ihailin edelliselläkin kerralla. Marraskuisessa luonnossa punertavat männyn rungot toivat kaivattua väriä. Myös siniset reittimerkinnät ja hetkittäin näkynyt sininen taivas piristivät maisemaa!

Saavuimme laavulle, joka on mukavalla paikalla pienen niemen nokassa. Edellisellä kerralla se jäi katsomatta - olin aikaisin liikkeellä, enkä halunnut häiritä laavun tienoilla aamuaskareissa liikkuneita retkeilijöitä. Nyt paikka oli rauhaisa. Sytytimme tulet ja paistoimme makkarat. Marraskuinen sää esitti kaikki puolensa. Hetki sitten vaikutti siltä, että iltapäivästä saattaisi tulla kovinkin aurinkoinen, mutta yhtäkkiä alkoi tihkusade. Se ei juurikaan meitä haitannut.

Laavulta voi kulkea parkkipaikalle kahta eri reittiä. Me palailimme rantaa pitkin. Ohitimme toisen tulipaikan, josta reitti kurvaakin pois rannasta ja palaa parkkipaikalle. Rannan ja parkkipaikan väli on vain hieman yli sata metriä.

Kierroksemme pituudeksi tuli jonkin verran yli kahdeksan kilometriä. Laavulla tuli kuitenkin sen verran ylimääräisiä askelia, että uskoisin kulkemamme reitin pituuden jäävän alle kahdeksan kilometrin. Suorin reitti lienee vielä jonkin verran lyhyempi, jolloin ilmoitettu 7,5 kilometriä (tai 7,6 - olen nähnyt kahta eri lukua eri paikoissa) voi hyvinkin olla täsmälleen oikea pituus. Käytimme aikaa noin neljä tuntia, siihen sisältyi vartin kahvitauko ja melkein tunnin makkaranpaisto laavulla. Muita retkeilijöitä emme nähneet!

Reitti on melko tasainen. Matkamittauslaitteeni ei suostunut tällä kertaa piirtämään reitin korkeuskäyrää ihan oikein, mutta veikkaisin korkeimpien kohtien olevan parikymmentä metriä korkeammalla kuin Pääjärven ranta. Nousut eivät ole jyrkkiä. Ainoat haasteet reitillä olivat liukkaat pitkokset sekä liukkaat puunjuuret joillain reittiosuuksilla. Muutaman tunnin patikaksi Pääjärven kierto on oikein sopiva - ja idea sen kiertämisestä vastapäivään oli hyvä, näin saimme loppumatkalle hienoimmat maisemat ja tulipaikat!

Sijainti: N=6743146.486, E=341271.701 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=60.791955, lon=24.0835964

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kynnysniemen lenkki Lopella
Poronpolku
Saaren kansanpuiston reitit Tammelassa

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle