Tampinkierros Petäjävedellä

Päivämäärä: 30.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 345
Reitin pituus: 3 km
Kohokohdat: Suoluonto, Teerijärvi
Parkkipaikka: Metsä-Piesalantieltä opastus, nimetön hiekkatie vie perille. Parkkipaikalla tilaa 5-6 autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät, tosin hieman kuluneet opastaulut
Varusteet/jalkineet: Kohtuullisen kuiva reitti, jos et astu suolle. Tällöin ei erikoisvaatimuksia.
Keskivaativa, jopa helppo reitti
Yksi tulipaikka

Keski-Suomen kierros, toinen kohde. Petäjävesi ja Tampinkierros, joka suokierroksena kiinnosti minua aika lailla. Petäjäveden nettisivun perusteella ajo-ohjeet tuntuivat melko kimuranteilta ja kieltämättä hiekkateitä ja risteyksiä oli jokunen ennen kuin perille päästiin. Metsä-Piesalantieltä alkavaa opastusta kannattaa kuitenkin uskoa. Tieltä 604 (Jämsänkoski-Petäjävesi) on noin kuutisen kilometriä perille. Parkkipaikka löytyi lopulta helposti, paikalla oli kaksi autoa jo ennen minua ja retkikaveriani. Siirryimme tutkimaan parkkipaikan laidan opastetta.

Taulussa on suon kartta. Hieman tarkemman reittikartan voi printata netistäkin mukaan, kuten minä olin tehnyt. Reitin kerrotaan olevan 3,5 kilometrin mittainen ja sen varrella on 30 opastaulua ja tietopistettä. Suositeltava kiertosuunta myötäpäivään, kuten kartastakin näkyy. Alue on Petäjäveden seurakunnan omistamaa ja luonnonsuojelualueen koko on 34 hehtaaria.

Parkkipaikalta on vain muutama kymmenen metriä ensimmäiselle opastaululle. (Itse asiassa jo sitä ennen oli reitin ensimmäinen penkki, niitä täällä on kiitettävän paljon!) Opastaulut ovat melko kuluneita ja niissä on paljon asiaa. Varaudu siis siihen, että aikaa menee paljon, jos haluat jokaisen kyltin lukea. Ensimmäinen opastaulu kertoo teeren soitimesta. Kierrosta kävellessäni en lukenut kaikkia kylttejä, mutta kuvasin niistä ainakin suuren osan. Tätä kirjoittaessani huomasin, että teeren soitimesta kertovassa kyltissä mainitaan kansainväliset tutkimukset, joita täällä Teerijärvensuolla on tehty. Näin on saatu uutta tietoa soidinkäyttäytymisestä.

Pitkospuut alkavat heti muutaman metrin päästä. Reittimerkinnät ovat täällä keltaisia maalimerkkejä. Toinen opastaulu kertoo nevan luonnosta. Teerijärvensuossa on aapasuon piirteitä, täällä suon keskiosa on alavampi, toisin kuin koholla olevissa keidassoissa. Vielä kuvasta voi mainita suohon pystyyn tökätyn kepin aivan pitkosten vieressä, siinä oli pieni lappunen ja teksti "sararämettä".

Parinsadan metrin pitkospuuosuuden aikana bongattiin jokunen lakka, hilla, suomuurain - ne menivät parempiin suihin. Sen jälkeen reitti nousee pienelle mäntyvaltaiselle metsäsaarekkeelle. Ehkä on parempi puhua Teerijärvensuon eteläpuolen reunametsästä, reitti kulkee tässä suon läheisyydessä oikeastaan seuraavat kahdeksansataa metriä.

Penkkejä on tosiaan tarjolla mukava määrä! Näillä kohdilla kaveri sanoi näkevänsä suon keskellä jonkinlaisen pömpelin - ja kyllä, lopulta minäkin sain sen näkyviin. Tässä kuvassakin se näkyy suoraan penkin takana (jotakuinkin vasemman reunan kohdalla). Polku ei käy suolla, joten ihmettelimme vajan tai kojun tarvetta. Vastaus selvisi nyt tätä kirjoittaessani, nettisivuilla mainitaan, että suolla olevassa kojussa on vieraillut kansainvälisiä tutkijoita nimenomaan teeriin liittyvää tutkimusta tekemässä.

Metsäisen osuuden jälkeen lähestytään Teerijärven rantaa. Opastaulu kertoo suon ja järven linnustosta vikloineen ja kapustarintoineen.

Reitti kulkee järven rannan suuntaisesti. Tässä on jälleen parisataa metriä pitkospuuosuutta.

Taas pieni metsäsaareke ja taas avosuo. Tällä kertaa pikku kepukka ja kyltti kertoo meidän kulkevan lyhytkortisella nevarämeellä.

Puoliväli ohitetaan, noin 1,8 kilometriä kävelyä takana. Saavutaan laavulle ja Teerijärven rantaan. Laavu oli varattu (kaksi retkeilijää koirien kanssa), joten otin kuvan vain takaviistosta, kun reitti kurvaa laavun jälkeen takaisin kohti lähtöpistettä.

Tampinpuro ylitetään kerran ennen laavua ja pian laavun jälkeen uudestaan. Opastaulu kertoo puron eliöstöstä - neidonkorennoista, koskikarasta, paatsamasta. Myös kalat saattavat uida järvistä puroihin, niinpä täällä on tavattu jopa purotaimenta, jota on istutettu läheiseen Pirttijokeen.

Loppumatka eli viimeinen kilometri kuljetaan metsässä, suon pohjoispuolella - välillä lyhyitä pitkospuupätkiä, mutta enimmäkseen metsäpolkuja pitkin. Tämä "juopuneen metsän" kyltti kohdattiin hieman yli kahden kilometrin kävelyn jälkeen. Ympäristössä olevat puut ovat mutkalla eri suuntiin. Mutkat voivat johtua istutusvirheistä, roudasta tai vaikkapa luonnontuhoista, kuten sienitaudit tai hirvet. Kuvasta mutkaisuutta ei juurikaan voi havaita, mutta tarkemmin maastoa katsoessa täällä tosiaan oli aika paljon vinoon kasvaneita mäntyjä.

Meillä oli tarve pienelle tauolle. Viimeinen penkki löytyi parisataa metriä ennen kierroksen päättymistä kivalta paikalta suon laidalta (penkki näkyy kuvassa polun vasemmalla puolella mäen päällä). Istahdimme hetkeksi vielä nauttimaan välipalaa.

Viimeiset sadat metrit ja paluu parkkipaikalle. Mittauslaite kiinni. Kierros hieman yli kolme kilometriä ja kävelyyn meni aikaa noin tunti ja kymmenen minuuttia. Tapasimme reitillä kaksi muuta ulkoilijaa.

Tampinkierros on helpohko kävelypolku. Reitillä ei ole viittä metriä enempää korkeuseroja, eikä luonnollisestikaan kovia nousuja. Juuria tai kivikkoakin on melko vähän. Pitkospuut olivat kohtuukunnossa.

Oli taas mukava kulkea suomaisemissa. Kuten aina. Vaikka reitti ei varsinaisesti kulje suolla kuin muutamia satoja metrejä, niin suo on reitillä läsnä melkein koko ajan. Plussaa penkkien paljoudesta!

Sijainti: N=6897367.168, E=399675.936 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.196103, GEO:lon=25.071764

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Nyrölän luontopolku
Himoshuipun reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle