Soidinkierros Nuuksion kansallispuistossa Espoossa

Päivämäärä: 5.11.2020 ja 5.12.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 204
Reitin pituus: 4 km
Kohokohdat: Mukavat kangasmaisemat ja hieno näkymä Soidinsuolle
Parkkipaikka: Hotelli Nuuksion pihalla, Naruportintie 68. Runsaasti tilaa.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ainakin syksyllä reitillä oli paljon kosteutta ja lätäköitä. Vedenpitävät jalkineet hyvä valinta.

Nuuksion reiteistä Soidinkierros oli jäänyt minulla väliin. Sitä on ehkä moitittu jossain vähän tylsäksi - sen varrella kun ei ole yhtään virallista tulipaikkaa eikä rantoja. Ei myöskään suuria korkeuseroja, korkeita kallioita tai erityisen vanhoja metsiä. Lähdin kuitenkin tutustumaan siihen marraskuun alussa.

Hotelli Nuuksion lähistöllä taisi olla useampi parkkipaikka, mutta Nuuksion kävelijän kannattaa pysäköidä hotellin jälkeen olevalle parkkipaikalle. Polku metsään lähtee aivan parkkipaikan kyljestä. Parkkipaikan laidalla on myös isompi infotaulu, jossa on Nuuksion karttakin. Soidinkierroksesta ei ole erillistä karttaa, mutta reitti on hyvin selkeästi merkitty.

Ensimmäiset 300 metriä kuljetaan melko leveää hiekkatietä pitkin. 

Tien laidasta bongasin tehtäviä, jotka olivat tutun miehen käsialaa. Terveisiä Epulle.

Varsinainen metsäosuus alkaa. Soidinkierros on merkitty vihreillä vinoneliöillä. Punainen vinoneliö mustalla poikkiviivalla on Nuuksion yhdysreittien merkintä - tätä reittiä voisi kävellä vaikkapa kansallispuiston läpi etelästä pohjoiseen.

Noin 800 metriä kävelty. Risteyskohdassa yhdysreitti jatkaa suoraan, Soidinkierros eroaa vasemmalle. Reitti oli aika useassa kohdassa melko kostea ja jopa mutainen, kuten tästäkin kuvasta näkee.

Muutama lyhyt pitkospuuosuuskin on tarjolla. Pääasiallisesti reitti kulkee kangasmaastossa, jossa ei juurikaan pitkospuita tarvita.

Puolentoista kilometrin kohdalla voi tehdä piipahduksen Soidinsuon laitaan. 

Noin sadan metrin kävely tuo kalliolle suon yläpuolelle. Täältä löytyi penkki vaikkapa evästaukoa varten. Marraskuussa en pitänyt taukoa tässä kalliolla, mutta joulukuussa toisella kävelylläni istuskelimme retkikumppanin kanssa tässä kahvitauolla.

Kalliolta on melko helppoa laskeutua suon laitaan. Syksyinen suo on kaunis, mutta hiljainen. Toivon pääseväni tänne kuuntelemaan suon ääniä vaikkapa ensi vuoden touko-kesäkuussa.

Joulukuun alussa suo oli saanut pienen lumihunnunkin. Kuva: Pirre Siivonen.

Matka jatkuu. Reitti tuntuu todella tasaiselta. Metsä on valoisaa ja siellä täällä näkyy pieniä avokallioita, nekin hyvin tasaisia ja matalia. Polkuja on melko paljon, mutta kaikissa risteyksissä on selkeä opaste pitämässä kävelijää Soidinkierroksella.

Reitin kaunein ja vihrein satumetsä löytyy noin 2,7 kilometrin kohdalta. 

Näillä tienoin on risteys, jossa Soidinkierros kääntyy takaisin kohti Siikarantaa eli Hotelli Nuuksiota. Vastakkaiseen suuntaan eli Veikkolaa kohti kääntyvää Nuuksion yhdysreittiä voi halutessaan kävellä parinsadan metrin päähän Kaislammen rantaan. Rannalla voi vaikkapa käydä pitämässä pienen tauon ja kesäkuumalla voi piipahtaa uimassa Kaislammessa, pieni laiturikin löytyy.

Seuraava pätkä reitistä kuljetaan taas sekä vihreitä Soidinkierroksen että puna/oranssimustia yhdysreitin vinoneliöitä seuraillen. Ihmettelin valtavan tiheää kuusitaimikkoa, jonka keskellä polku hetken matkaa kulki.

Nyt tarkkana! Jos kävelet tätä polkua suoraan eteenpäin, se levenee hiekkatieksi ja päätyy lopulta hotellin takapihalle. Näin minulle kävi marraskuussa. Väärin!

"Jouduin" palaamaan reitille uudestaan joulukuun alussa ja nyt huomasin virheeni. Noin 3 kilometrin kohdalla on puro, joka ylitetään melko leveää puusiltaa pitkin. Heti puron jälkeen reitti kääntyy vasemmalle metsään. Merkinnät ovat selkeät, mutta ne ovat hieman puiden takana piilossa. Katse siis vasemmalle puron ylityksen jälkeen!

Kapeahkoa metsäpolkua kävellään puolisen kilometriä.

Reitin toinen istuskelupaikka löytyy täältä, vain kolmisensataa metriä ennen kierroksen päättymistä.

Toisella kerralla reitti päättyi siihen mistä alkoikin. Kierroksen pituus hieman yli neljä kilometriä suokäynteineen. Aikaa meni noin puolitoista tuntia. Reitti tuntuu tasaiselta, mutta mittauslaitteet kertoivat jälkeenpäin, että Soidinsuon luona ollaan peräti 40 metriä korkeammalla kuin lähtöpaikalla. Yhtään jyrkkää nousua tai laskua reitillä ei todellakaan ole. Molemmilla kävelyillä tapasin muutamia muitakin retkeilijöitä, varsinkin yhdysreittien osuuksilla. Soidinsuon kieppeillä sen sijaan olin aika lailla omissa oloissani.

Soidinkierros oli minusta ihan positiivinen yllätys ja se on todellakin hyvin rento ja helppo kävellä - sopii kaikille ja kaikenikäisille. Suo- ja lammenrantakäynneillä saa reittiin hieman lisää katsottavaa ja koettavaa, niitä voi suositella kierroksen yhteyteen!

Luontopolkumiehen muita reittejä Nuuksiossa:
Kaarniaispolku
Klassarinkierros

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa