Karoliinanportaat Viitasaarella

Päivämäärä: 8.8.2019
Reitin pituus: 1,8 km
Kohokohdat: Karoliinanportaat
Opasteet ja kyltit: Erinomaiset
Parkkipaikka: Vesannontie 856, Viitasaari. Tilaa parillekymmenelle autolle.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia, jos et kiipeile portaille.


Tämä polku valikoitui "ohjelmistooni" siitä syystä, että satuin ajamaan sen ohi aiemmin alkukesästä. Ihmettelin, mikä kumma Karoliinanportaiden kyltti on tien 659  laidassa ja hain tietoa netistä. Hämmästyksekseni tietoa löytyi jopa Metsähallituksen luontoon.fi -sivustolta. Kyseessä on siis porrasmainen jyrkänne, jota pitkin kansanparantaja Karoliina Raatikainen on 1800-luvulla tuvalleen kulkenut.

Etelä-Konneveden kansallispuiston retkeä suunnitellessa totesin, että voisin käydä myös tutustumassa Karoliinanportaisiin. Parkkipaikka löytyy helposti, se on tosiaan Vesanto-Viitasaari -tien laidassa. Parkkipaikalla ei tänään ollut muita autoja.


Parkkipaikan takakulmassa on jännittävästi väritetty ja maalattu opastaulu, josta löytyy hieman tietoa Karoliinanportaista ja Karoliina Raatikaisesta. Luontopolun pituudeksi kerrotaan 1,5 km.

Polku lähtee kohti Kymönjärven eteläisintä pistettä, Etelälahtea, äskettäin harvennetussa kuusikossa. Rinne viettää alaspain melko jyrkästi. Korkeuseroa on hieman vajaat 50 metriä.


Mäen alla, lähellä järven rantaa, maisema muuttuu lehtomaiseksi. Lehtokasveista täällä kasvaa mm. kevätlinnunhernettä.

Lehto - ja rantamaiseman jälkeen saavutaankin itse Karoliinanportaille. Jyrkännettä riittää. Polku haarautuu tässä sekä vasemmalle että oikealle. Kävelimme retkikaverin kanssa ensin vasempaan. Kuvasin jyrkännettä useasta paikasta.


Vasemman haaran päässä on pöytä ja penkit. Tästä lähtee myös selvästi havaittava polku, jota voi kulkea kohti varsinaista "portaikkoa", josta Karoliinakin on ilmeisesti mäen päälle noussut. Tätä ei kuitenkaan suositella sortumavaaran ja mahdollisen liukkauden vuoksi. Nousin muutaman metrin rinnettä ja katsoin reittiä, mahdolliselta se näyttää - mutta perin hankalalta!

Penkit ja pöytä ovat Kymönjärven välittömässä läheisyydessä.

Kävin myös oikeanpuoleisen polunhaaran päässä. Myös täällä oli istuskelupaikka (penkki, jossa kuvan ottanut retkikaveri tässä alla olevassa kuvassa istuu).

Tämän polun haaran päässä on isoja kalliosta irronneita lohkareita, joiden alla on jännittäviä koloja. Luontopolun kyltti kertoo, että ketut saattavat pesiä näissä koloissa. En nähnyt tällä kertaa. 

Palasimme autolle. Aikaa meni 45 minuuttia. Meillä ei ollut eväitä mukana, joten aika meni kävelyyn ja Karoliinanportaiden ihmettelyyn, mutta tunti varmasti riittää tähän retkeen evästauonkin kanssa. Emme nähneet muita retkeilijöitä elokuisena torstaina.

Paikka ja tarina ovat mielenkiintoiset. Keskustelimme retkikaverin kanssa siitä, näkyisikö itse jyrkänne vähän paremmin, jos puustoa sen edestä vähän harvennettaisiin. Olisiko se mahdollista - vai pidetäänkö tällaisella luonnonsuojelualueella tiukasti kiinni siitä, että puita ei kaadeta?

Joka tapauksessa, pakko sanoa: jos tänne tulee, niin on toki vähän katsottava sitä reittiä, jota Karoliinakin on kulkenut mäen päälle. Ihan pelkästään mäen alla seisomalla paikasta ei oikein saa mitään irti. Varovainen ohje kaikille: nouse muutama metri rinnettä pitkin, jotta näet reitin kunnolla. Alla olevassa kuvassa luontopolkumies mallina, tuosta nousin vielä hieman ylemmäs. Älä ota riskejä! Ja ei muuta kuin Karoliinanportaisiin tutustumaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Luutaharjun Samo Lopella

Seitsemän lammen reitti Espoon Luukissa