Jääkärinpolku Hyrynsalmella

Päivämäärä: 27.5.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 565.
Reitin pituus: 8,7 km edestakaisin.
Kohokohdat: Jääkärinpolun historia, vanha tärpättitehdas, uljaat aarnimetsät.
Parkkipaikka: Noin kymmenen auton parkkialue, opasteet Hallantieltä. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Erittäin hyvät.
Varusteet/jalkineet: Reitillä on jonkin verran kosteutta, joten vedenpitävät jalkineet ovat suositeltavat.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Kaksi tulipaikkaa.

Kainuun retki vei Hyrynsalmelle ja siellä kohteeksi valikoitui Saarijärven aarnialue ja sen Jääkärinpolku. Pohdimme retkikaverin kanssa myös noin 14 kilometrin reittiä, joka kiertäisi Saarijärven - onneksi jätimme sen väliin, sillä tätä kirjoittaessani huomasin kierroksen olevan tällä hetkellä vaikea kävellä huonokuntoisten siltojen takia.

Kainuussa saa ajella melko pitkiä hiekkatieosuuksia päästäkseen luontopoluille, niin täälläkin. Hallantien mainitaan olevan joskus jopa kulkukelvoton kelirikkoaikana, toukokuun lopussa tie oli suhteellisen hyvin ajettavissa. Löysimme pysäköintialueen, jolla ei ollut muita autoja. Sen laidalla on opastaulu, jossa valotetaan seudun historiaa.

Vuonna 1914 Jääkäriliike aloitti salaisen värväystoiminnan. Hallan ukoksi kutsuttu kansanedustaja J.A. Heikkinen organisoi salaista reittiä Kainuun kautta Ruotsiin, josta jääkärit lensivät Saksaan koulutukseen. Salainen reitti kulki näillä tienoilla ja jääkärit yöpyivät joko Hallan päärakennuksessa - tai vaaran uhatessa Saarijärven piilopirtissä, jonka lähistölle nykyinen Jääkärinpolku retkeilijän kuljettaa.

Nyt oli aika astua jääkärien saappaisiin ja lähteä polulle. Jääkäripirtille olisi noin neljän kilometrin matka.

Reitti alkaa melko kosteassa maastossa. Pitkospuut lienevät melko uusia - ne ovat hyvässä kunnossa. Siniset reittimerkinnät ohjaavat kulkijaa.

Reitin ensimmäinen infotaulu kertoo Hallan ukosta eli Juho Alfred Heikkisestä. Tämä suuri persoona on toiminut niin maanviljelijänä, kauppiaana kuin tervatehtailijanakin. Hän oli vankkumaton itsenäisyysliikkeen kannattaja.

Alle kilometrin kohdalla polku saapuu Löytöjoen rantaan. Täällä on mukava taukopaikka laavuineen, tulipaikkoineen ja piknikpöytineen.

Kaunis Löytöjoki ylitetään tässä siltaa pitkin.

Toisella puolella jokea voi tutustua vanhaan tärpättitehtaaseen. Hallan ukko Heikkinen oli aikaansa edellä ja rakennutti tervauunin, joissa oli myös tislauslaitteet pikiöljyn, tärpätin ja puuspriin erottamiseksi. Tervatehtaasta käytettiin nimitystä tervauuni, mutta tuotteiden etiketeissä luki Hallan Tärpättitehdas tai Hyrynsalmen Terva- ja Tärpättipolttimo.

Retorttiuuni on mielenkiintoinen laite. Sen näkyvin osa on vinssi, jolla retortti voitiin nostaa uunista tyhjennystä ja täyttöä varten.

Täällä on myös alkuperäisen mallin mukaan tehty taukotupa.

Matka jatkuu hetken aikaa Löytöjoen rannan tuntumassa, sitten polku kiertelee vanhoja metsiä ja käväisee välillä soiden laidoissa.

Reitillä on myös pari luontoaiheista infotaulua, kuten tämä männyn vaiheista kertova taulu.

Vanhassa metsässä voi kuvitella näkevänsä kaikenlaista, kuten esimerkiksi karhunpennun. Kuvan keskellä polun laidassa on kanto, jota molemmat luulimme pieneksi karhunpojaksi. Huomasimme myös sen, että paluumatkalla se ei enää näyttänytkään niin paljon karhulta - valon leikki kannon pinnalla muutti sen melkeinpä eläväksi.

Reitin varrella on melkoinen määrä tietoa Hallan ukosta, jääkäriliikkeestä ja tämän seudun historiasta. Nämä taulut vaikuttivat olevan vanhempaa vuosikertaa.

Ihastuttavaa metsää. Kelopuita, korkeita kuusia. Puissa oli paljon naavaa ja taisin todeta, etten ollut nähnytkään aiemmin niin pitkiä naavapartoja kuin täällä.

Kolme ja puoli kilometriä kävelyä takana. Saarijärven kierrosta voisi jatkaa suoraan, me käännyimme kohti Jääkäripirttiä ja tulistelutupaa.

Polku kulkee tässä hienon avosuon yli.

Saarijärven tulistelutupa on parinkymmenen metrin päässä järven rannasta. Tänään meille olikin hyötyä tuvasta, muuten olisimme saaneet niskaamme aika voimakkaan sadekuuron.

Myös rannassa on tulipaikka. Ja ennen kaikkea, tästä voi nähdä Jääkärisaaren ja Jääkäripirtin. Saareen ei voi tutustua ilman opastusta. En valitettavasti löytänyt tähän hätään tietoa siitä, miten sellaisen voisi järjestää. Katsotaan, löytyisikö tieto jostain.

Retkikaveri otti kuvan Jääkärisaaresta kovan sadekuuron jälkeen.

Tauon jälkeen oli aika palailla takaisin. Paluumatkalla tapasimme yhden retkeilijän, joka kyseli meiltä, olimmeko kiertäneet koko kierroksen. Hänkin vahvisti sen, että vain Jääkärinpolkua pidetään kunnossa. Edit: Myöhemmin kesän aikana sain kuitenkin palautetta, että koko reittikin on yhä mahdollista kiertää.

Pysähdyimme vielä tärpättitehtaalla hetkeksi toiselle tauolle, sitten palasimme lähtöpaikkaan. Matkamittaus kertoi reitin pituudeksi yhteensä noin 8,7 km edestakaisin, aikaa kului yli kolme ja puoli tuntia. Se varmaankin kertoo siitä, miten kiinnostuneina luimme reitin tauluja ja miten tauosta Saarijärven rannassa tuli hieman normaalia pidempi. Tapasimme reitillä siis yhden muun retkeilijän.

Reitti on keskivaativa. Korkeuseroa lienee vain parikymmentä metriä, mutta tietysti vanhassa metsässä on juuria ja kiviä, joita pitää hieman väistellä. Erinomainen kohde sekä maisemiltaan että historialtaan - luulenpa, että äänestäisimme tämän omaksi suosikiksemme Kainuun kierrokselta.

Sijainti: N=7186315.618, E=573115.537 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=64,7933500, GEO:lon=28,5387866

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Hepoköngäs
Kometon kierros
Kokkoharjun kierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle