Luontopolkumiehen reittinumero: 293
Reitin pituus: Luontopolku 0,8 km. Kävelimme Luontopolun (eli Hannunpolun) ja Heikinpolun, 1,8 km.
Kohokohdat: Mukava, leveä ja pehmeä ulkoilupolku valoisassa kangasmaastossa
Parkkipaikka: Tilava parkkipaikka osoitteessa Alhomäentie 132, Perniö. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Pururata-tyyppinen reitti, jossa voi kesällä liikkua lenkkareissa ja vaikkapa sortseissakin, ei heinikkoa eikä kosteita paikkoja
Keskivaikea reitti (jopa helppo, mutta hieman korkeuseroja)
Ei tulipaikkaa
Vietin vappua Raaseporin tienoilla. Vappuaaton ohjelmaan sopi kävelylenkki ja päädyin kokeilemaan Perniössä sijaitsevaa Lupajan luontopolkua. Seuraksi lähti kaveri ja kaverin brasilianterrieri Neppe. Ajelimme Alhomäentielle ja löysimme helposti parkkipaikan tien laidasta. Parkkipaikan reunalla on infopiste, josta voi katsella reitit ja niiden pituudet sekä tutkailla reittikarttaa. Postilaatikosta löytyy vihko, johon kävijä voi kuitata käyntinsä nimmarilla.
Kartasta voi vielä vilkaista valitsemansa reitin. Me päätimme kävellä lilalla merkityn luontopolun ja siihen helppona lisänä sinisellä merkityn Heikinpolun.
Reittien lähtöpisteessä on vielä lisäinfoa luontopolusta sekä laatikko, josta voi napata itselleen mukaan luontopolkuun liittyvät kysymykset.
Luontopolun varrella on kymmenen kysymystä, lomakkeeseen voi siis merkitä omat vastauksensa. Lomakkeessa ei ole itse kysymyksiä (ne siis luetaan tauluista matkan varrella) - vain otsikko ja vastausvaihtoehdot.
Reitti alkaa loivaan ylämäkeen. Seurasimme siis lilaa nuolta. Samanväriset kysymystaulut näkyvät jo kauas. Niitä on alussa melko tiheässä, joten pysähdyksiä tulee sadan metrin välein, jos ei useamminkin.
Alkumatkalla luontopolku kulkee samalla reitillä Taistonpolun ja Matinpolun (vihreä ja punainen nuoli) kanssa.
Luontopolun kysymykset liittyvät seudun kasveihin ja eläimiin. Taulussa kolme arvuuteltiin läheisen Latokartanokosken (jossa on myös luontopolku, linkki
tässä) saukkojen ruuanhakumatkojen pituutta.
Reitin ensimmäiset kolmesataa metriä on nousua. Viimeinen mutka ennen mäen laelle pääsemistä.
Nyt luontopolku ylittää Alhomäentien ja saapuu risteykseen, jossa voi kääntyä takaisin lähtöpaikalle tai kiertää vielä noin kilometrin lisälenkin Heikinpolkua pitkin. Teimme niin.
Heikinpolku on oikeastaan J-kirjaimen mallinen reitti, jonka kauimmaisessa takamutkassa (J-kirjaimen kärjessä) on kaunis, vaaleasta lankusta tehty istumapenkki. Valoisassa havumetsässä oli mukava istuskella hetki aamuauringossa.
Palasimme lisälenkiltä luontopolulle, blogin pääkuvassa ollaan risteyksen kohdilla. Tässä luontopolku tosin kulkeekin Heikinpolun kanssa samaa matkaa. Viimeinen alamäki edessä, oikealla siintää kaunis peltomaisema.
Alamäessä on luontopolun viimeiset luontotaulut kysymyksineen. Noin viisikymmentä metriä ennen kierroksen päättymistä voi tarkistaa vastaukset oven takana sijaitsevasta taulusta ja istahtaa penkille vielä hetkeksi. Tarkistimme vastaukset. Onnistuimme kohtuuhyvin, vaikka saukon ruuanhakumatkan arvaaminen menikin pieleen.
Kierros päättyi. Matkaa kertyi noin 1,8 km ja aikaa käytimme noin puoli tuntia. Emme tavanneet muita ulkoilijoita lauantaisella aamukävelyllämme.
Reitti on todellakin sovelias lähes kaikenlaiseen ulkoiluun - yhtä lailla lenkkipolku kuin koko perheen kävelyreitti. Korkeuseroa oli noin parikymmentä metriä, eivätkä reitin mäet ole järin jyrkkiä. Kartan perusteella vihreällä merkityllä Matinpolulla ja ruskealla Ullanpolulla on hieman enemmän korkeuseroja. Luontopolku ja Heikinpolku ovat melko rentoa tassuttelua valoisassa kangasmetsässä.
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Latokartanonkosken luontopolku
Ovanmalmin virkistysalue
Jeturkastin kierros Teijon kansallispuistossa
Kommentit
Lähetä kommentti