Slåttmossenin polut Helsingissä

Päivämäärä: 17.10.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 378
Reitin pituus: 1,3 km (jotakuinkin kaikkien polkujen kierto)
Kohokohdat: Useampi suotyyppi pienellä alueella, mukavat pitkospuureitit
Parkkipaikka: Katujen varsilla tai koirapuiston parkkis. Itse jätin auton Louhikkotien laitaan. Lisätietoa tekstissä. Koirapuisto kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuuhyvät
Varusteet/jalkineet: Pitkospuut ja kohtuuhyvä polku. Suolle täällä ei ole tarkoitus astua, joten lenkkareillakin pärjää.
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Kaksi juttua, ennen kuin lähdetään Slåttmossenin poluille. 1: Olen ajatellut rajaavani tämän blogin nimettyihin ja merkittyihin reitteihin. Reitin pitää olla mukavasti käveltävissä joillakin selkeillä ohjeilla, mieluiten tietysti luontoon merkityillä opasteilla. Siksi olen jättänyt pois esim. erilaiset virkistysalueet, joissa risteilee polkuja. Slåttmossen oli ihan rajoilla - lähtöpaikoilla on kuitenkin kohtuullisen hyvät reittikartat (eikä suolla ole kovin suurta eksymisen mahdollisuutta), siksi päätin kirjoittaa lyhyen esittelyn. 2: Yllättäen tämänkin kohteen taisin ensimmäistä kertaa löytää Raija Hentmanin Etelä-Suomen Retkeilyoppaista, joihin viittaan varmaan blogiteksteissäni kyllästymiseen asti... Tällä alustuksella, lähdetäänpä suolle!

Slåttmosseniin tutustuminen oli pitkään ollut mielessäni. Tiesin tämän Helsingin suurimman suojellun suon sijaitsevan jossain Jakomäen lähellä. Tänä syksynä taisin myös ensimmäisen kerran Sipoonkorvesta pois ajellessani miettiä, onko Slåttmossen se suo, joka on näkyvissä Porvoon moottoritien laidassa Jakomäen tietämillä. Etsin tarkemmat koordinaatit ja totesin, että näin on.

Parkkipaikasta en saanut ihan tarkkaa tietoa, mutta jollain nettisivulla todettiin, että pysäköinti on mahdollista koirapuiston parkkipaikalla tai Jakomäen kaduilla. En löytänyt koirapuistoa kartasta, joten katsoin yhden Slåttmossenin lähellä olevan kadun nimen (Louhikkotie) ja ajelin navigaattorin avulla sinne. Parkkipaikan löysin heti tien alkumetreiltä. Koirapuisto-asiaan palaan hetken päästä.

Olin jo Somerikkotietä ajaessa huomannut kaksikin Slåttmossen-kylttiä. Kävelin Somerikkotien laitaa huvin vuoksi kaikkein eteläisimmälle kyltille, ajattelin aloittavani kävelyt suon etelälaidalta - eli melko läheltä Porvoon moottoritietä, jonka liittymät ja kyltit näkyvätkin kuvassa.

Kuva samasta paikasta kohti suota. Lyhyt polku vie pitkospuiden alkuun ja reittien lähtöpaikalle.

Polkujen päätepisteissä on pieni kyltti karttoineen. Polkujen reitistöä voisi melkeinpä sanoa H-kirjaimen muotoiseksi. Olin nyt lounaisessa kulmassa ja päätin käväistä ensin kaakossa, sitten koillisessa ja lopuksi luoteessa. Karttaan on merkitty väreillä myös pitkospuut (vihreä väri) ja tavallinen metsäpolku (punainen).

Suurin osa onkin pitkospuureittiä. Tosin pitkokset olivat täällä selvästi vaihdossa tai korjauksen alla. Blogin pääkuva on otettu heti ensimmäisestä polkujen risteyksestä, alla oleva kuva kaakkoiseen kulmaan kulkevassa reitissä. Pitkokset puuttuivat pieneltä osalta matkaa. Tänään se ei haitannut, maasto ei ole kovin kosteaa.

Jos tunnistan suotyyppejä oikein, kuljetaan suurimmaksi osaksi rämeellä. Tämä eteläinen reuna lienee isovarpurämettä, jolle tyypillisiä ovat kitukasvuiset männyt ja kanerva.

H-kirjaimen muotoisen reitistön sakarat ovat melko lyhyitä, reilun sadan metrin mittaisia. Käännyin päässä ympäri ja palasin keskelle. Jakomäen rakennukset ovat lähellä ja näkyvät männikön takaa.

Pitkoksia pitkin pääsee pohjoiseen reunaan.

Käväisin myös koillisessa reunassa. Valkopäiset tolpat merkkasivat luonnonsuojelualueen rajaa. Metsää ja polkuja taitaisi riittää vielä itäänkin päin, tällä kertaa en lähtenyt tutkimaan, minne polut olisivat johdattaneet.

Luoteiskulmaan kävellään tavallista metsäpolkua pitkin. Täältä löytyi koirapuisto (alla olevassa kuvassa se on selkäni takana). Se on Somerikkotien itäpuolella - tilaa näytti olevan ehkä kymmenelle autolle. Täällä oleva kyltti kehottaa pysymään polulla, koska ollaan herkällä luontoalueella.

Kävelin takaisin lähtöpaikalleni, kaikki karttaan merkityt polut kuljettu. Noin 1,3 km kävelyä, aikaa meni tasan 20 minuuttia. Tapasin muutaman muunkin ulkoilijan. Taukopaikkoja täällä ei ole, ei minkäänlaista penkkiä.

Reitti on helppo, korkeuseroa ei liene metriäkään. Vanhat pitkokset olivat kosteana syyspäivänä hieman liukkaat, mutta uudet olivat selvästikin tekeillä. Reitistö on tosiaan lyhyehkö - se voi olla mukava vaikkapa luontoharrastusta aloittelevan pienen ihmisen luontokokemukseksi. Mukava käyntipaikka toki aikuisellekin!

Sijainti: N=6681675.763, E=393964.046 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.257966, GEO:lon=25.083791

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kalkkikallion luontopolku
Longinojan luontopolku
Kalkinpolttajanpolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle