Kultaisen Tassun kierros Asikkalassa

Päivämäärä: 23.6.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 234
Reitin pituus: 2,2 km
Kohokohdat: Kaksi mukavaa järvenrantaa
Parkkipaikka: Pieni parkkipaikka lähtöpisteessä, Kopsuontie 1892.
Opasteet/kyltit: Kohtuuhyvät. Muutama hankala paikka.
Varusteet/jalkineet: Kesällä reitti oli kuiva, mutta todella heinikkoinen ja umpeen kasvanut. Nokkosiakin näkyi. Pitkät lahkeet siis. Keväällä tarvitsee todennäköisesti vedenpitävää jalkaan!

Kuuma kesäpäivä, mutta helteestä huolimatta teki mieli lyhyehkölle luontopolulle. Valitsin kohteeksi reitilleni mukavasti osuneen Kultaisen Tassun kierroksen. Kävin samalla tutustumassa lähellä Kalkkisissa sijaitsevaan kesäkohteeseen, viinitila ja panimo Pihamaahan. Ajelin Kalkkisista Kopsuontietä ja huomasin tien oikealla puolella vanhan maitolaiturin, jonka seinässä lukee "Kultainen Tassu, Info". Pysähdyin ja menin tutkimaan laituria - varsinaista infoa en kuitenkaan paikalta löytänyt. 

Tassureitti-kyltti näkyi kuitenkin kymmenen metrin päässä sivutiellä. Nappasin kylmää juomaa mukaani ja lähdin kävelemään.

Kultaisen Tassun kierros alkaa näissä maisemissa, hiekkatietä pitkin.

Reittimerkinnät ovat keltaisia - suureksi osaksi jonkin letkun- tai putkenpätkiä, joita on mm. kiedottu puiden runkojen ympärille (kuten tien oikealla puolella haavassa). Tässä rakennuksen seinään oli naulattukin samanlainen putkenpätkä. 

Risteyksissäkin opasteet ovat melko selkeät. Kylteissä opastetaan kohti myöhempää kohdetta, tässä 250 metrin kävelyn jälkeen käännytään kohti Romumäkeä. (Kartan perusteella Romumäki on aika lähellä reitin korkeinta kohtaa, puolentoista kilometrin kohdalla.) Reitti kulkee useamman sata metriä koivikossa, jossa polku oli melko kyllä näkyvissä, mutta silti kasvillisuuden peitossa. Kuljetaan vuohenputkien ja nokkosten välissä - ja päällä. 

Noin 700 metrin kohdalla polku saapuu Lahnalammin rantaan. Täällä voi tehdä pienen kiepaisun lammen rantaan. Uintikin olisi kieltämättä maistunut, lämpöä oli kolmisenkymmentä astetta. 

Seuraavakin parin sadan metrin pätkä on melko kapeata ja umpeen kasvanutta polkua. Täällä tuskin on ollut satoja kävelijöitä, mutta ainakin joku jälki on kuitenkin näkyvissä. Keltaiset merkit näkyvät hyvin. Saavutaan hiekkatielle. Ei opastetta, mutta tässä reitti kääntyy oikealle, näin keltaisen merkin muutaman metrin päässä oikealla. 

Asfalttitien (Kopsuontien) ylitys noin 1,3 kilometrin kohdalla. Polku opastaa kulkijaa kohti Jussintietä.

Nyt ollaan reitin korkeimmalla kohdalla, noin 20 metriä järven pintaa ylempänä. Täältä lähdetään laskeutumaan kohti toista polun varrella olevaa järveä, Ruotsalaista.

Tässä oli ehdottomasti reitin hankalin kohta. Hakkuuaukeat ovat usein hankalia. Ehkä täälläkin oli aiemmin puissa reittimerkintöjä - nyt ei ollut puita eikä merkintöjä. Reitti oli kasvien peitossa ja vain harvoin pystyin kulkemaan polulla. Ihme kyllä, löysin metsän reunasta heti keltaisen merkin ja tiesin pysyneeni polulla.

Reitti laskeutuu Ruotsalaisen rantaan.  Keltaiset merkinnät vievät tämän lahden ohi. Näin reitin vieressä (tästä kuvasta jonkin verran vasemmalle) jonkinlaisen rakennelman, mutta en osannut mennä tutkimaan sitä, kun luulin rantatien vievän jonkun mökin pihaan. Jälkeen päin ilmeni, että tässä kohdassa olisi ollut reitin ainoa virallinen taukopaikka, Kaukon laavu. Lupaanpa käydä sen myöhemmin katsastamassa, nyt kävelin vahingossa ohi. 

Nyt polku kääntyy Ruotsalaisen rannasta takaisin ylämäkeen ja aiemmin mainitulle Jussintielle.

Jussintietä palaillaan takaisin Kopsuontielle ja lähtöpaikkaan. Matkaa kertyi hieman yli kaksi kilometriä ja aikaa kulutin noin 40 minuuttia. En siis pitänyt taukoa - ei ollut eväitä enkä löytänyt taukopaikkaakaan. 

Helle teki kieltämättä luontopolkuelämyksestäni melkeinpä tukalan. Kärpäsiä ja hyttysiä pyöri pääni ympärillä taukoamatta ja vettä piti juoda paljon - loppuvaiheessa kaadoin sitä jo päähänikin. Mietin, että olisin varmasti nauttinut kävelystäni enemmän alkukeväästä tai vaikkapa loppusyksystä, jolloin reitti olisi varmasti myös helpompi kävellä (vähemmän kasvillisuutta tukkimassa). 

Loppukommentti: Kultaisen Tassun reitti on aiemmin ollut huomattavasti pitempi ja ilmeisesti monipuolisempi. Tällä lyhyellä kahden kilometrin kävelylläkin oli toki muutama mukava paikka - harmi, että missasin Kaukon laavun. Ensi kerralla sitten!

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Pasolanvuoren luontopolku
Pulkkilanharjun luontopolku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Storträskin reitti Sipoonkorven kansallispuistossa

Linlon saaren kierros Kirkkonummella

Meikonkierros Kirkkonummella